Kukallista

Huimausta ja heikotusta. Kiristystä ja kipuilua. Siitä on viimeisin viikko tehty. En yleensä ihan määrättömiä valittele oloani, ihan vain sillä periaatteella, että muuten saisin olla valittamassa ja marisemassa koko ajan, kun koko ajan kipuillaan. En usko, että päällepäin näytän kovinkaan sairaalta ja yritän myös olla tuntematta niin henkisesti. Oikeastaan aika helppoa, hyvin sitä ihminen osaa pahan olonsa peittää (tosin Nörtti on aika velho tulkitsemaan mun olojani). Sen perusolon siedän, mutta tämä mitä on viikon aikana ollut on inhottavaa. ”Siitähän on jo viikko, eihän se enää kovin kipeä voi olla?” No, milloinkas ittelläs tökittiin maksaan kolme kertaa neulalla ja otettiin näytteitä? Jaa ettei koskaan, no et sitten vissiin voi tietää koska tää kipuilu helpottaa. En jaksa/halua olla tympeä, mutta ihan kaikki ei jaksa tällä hetkellä kiinnostaa. Tyydyn tuijottelemaan tyytyväisenä omaan napaani hetkeksi.

Kuten kuvasta näkyy, kävin viime viikolla määräaikaishuollossa. Soittelin uuteen kynsistudioon Lahteen ja suureksi yllätykseksi sain ajan huollolle tunnin päähän. Koska en suostu ajamaan autolla kaupungissa, joutui Nörtti kuskiksi. Ja kylläpäs minä olin niin kovin ajattelematon vaimo, kun huolto sattui juuri formuloiden vapaiden harjoitusten ajaksi. Mä kuvittelin huollon vievän sen normaalin puolitoista tuntia, mutta siinä vierähtikin tuplaten aikaa. Ihan vain siksi, että huollon tehnyt lady teki homman käsityönä, ei sillä mahdottomalla koneella. En muuten ole koskaan saanut näin loistavaa kynsihuoltoa saati palvelua. Homma pelitti suomen ja englannin sekoituksella ”You like? You happy?” kysymysten saattelemana. Hintaa tuli sen verran, että sillä rahalla ei itseään juo edes kunnon humalatilaan ravintolassa ja kun en muutenkaan moista harrasta, niin aion vastaisuudessakin kantaa rahat kynsihuollon merkeissä tuohon liikkeeseen. Seuraava huolto lienee vuorossa ennen laivareissua.

Pitäisi vissiin pesue herätellä, sillä vuorossa on päivä Helsingissä. Ehkä hieman saarihyppelyä (Seurasaari ja Suomenlinna) ja ihan sellaista perus turistina olemista. Kuulemma kierrätyskeskuksessa ja muissa sen myymälöissäkin poiketaan, kivaa siis. Saas nähdä millainen päivä tulee, kun neljän jälkeen herättiin itkuun ja pahaan uneen ja Neiti pääsi isin viereen nukkumaan. Mie siirryin Neidin sänkyyn, enkä saanut enää unta, joten Nörtillä voi olla kaksi kiukkuista naista kaverina tänään. Huomenna sitten kipaistaan mummoa ja serkkuja moikkaamassa ja loppuviikon saa isi ja tytär reissata kahdestaan jos jonnekin haluavat mennä, sillä jos mie selviän näistä kahdesta päivästä tolpillani ja kunnialla, niin olen kyllä tyytyväinen.

Vastaa