Ajatuksia Disneylandista

Voin ihan rehellisesti sanoa, että vaikka tuo Disneyland onkin vallan hieno paikka, niin en mä mitään ”vau”-elämystä siellä kokenut. Tykkään Disneyn hahmoista, joten paraatit oli kivoja ja nämä ennakkoon varatut hahmojen kanssa ruokailut oli mainioita, mutta muuten ihan kiva paikka vierailla. Parannettavaakin löytyisi, ainakin mun mielestä.

Tosin muistettava on, että oltiin aikas pahaan aikaa tuolla, kesällä ja vielä 20-vuotis juhlien aikaan! Joten ryysikset oli sen mukaiset. Kaksi päivää ei tosiaankaan riitä yhtään mihinkään tuolla, varsinkaan pahimpana sesonkiaikana. Joten jonottamiseen kannattaa varautua ihan joka paikassa.

Se mikä mua ihmetytti oli huono informaatio tuolla puistossa. Missään ei ollut aikatauluja mistään asiasta. Ainoa aika, joka meille kerrottiin oli hotellin respassa se, että Magical Moments-paraati alkaa klo 19:00. Ihan vahingossa oltiin Main Streetin varrella kun 20-vuotis juhlajuna hahmoineen meni ohitse. Itse olisin kaivannut konkreettista tietoa siitä, mitkä ravintolat ovat auki ja mitkä suljettuina. Tuo puisto teema-alueineen kun on ihan pikkaisen suurempi kuin Lintsit ja Särkänniemet, niin kävelymatkat ovat pitkiä ja varsinkin jos olet kiukkuinen nälästä, niin matkat tuntuvat pidemmiltä. Ja kuinka paljon se ottaakaan päähän, kun olet kävellyt vartin ravintolalle ja huomaat sen olevan suljettu! Näistä olis kiva jos olis jotain infoa, mutta ainakaan me ei mistään sellaista löydetty!

Kaupoissa ei juurikaan tarvinnut jonotella tai väistellä ihmismassoja. Johtuiko se sitten siitä, että kauppoja oli niin julmetusti ja joka paikassa vai siitä, että suurin osa kaupoista oli aikas isoja! Mutta oli kuitenkin ihan mukavaa katsella kaikessa rauhassa niitä turhuuden markkinoita ja ihailla jumalattoman kalliita keräilyesineitä. Yhdessä kaupassa on pelkkää joulua, joulukuusen koristeita on jokaisesta hahmosta ja vaikka minkä mallista. Ostin ko. puodista parit postikortit ja mun edellä ollut nainen pisti reilut 200€ pelkkiin joulukuusen palloihin! Hullu!

Syöminen ruuhka-aikaan se onkin ihan oma taiteenlajinsa. Toki useat myyntikärryt pitkin puistoa myyvät esim. popcorneja ensiavuksi, mutta jos niitä ostaa on hyvä katsoa, että purkissa lukee jotain muuta kuin sucre… Hirmuisessa suolaisen nälässä ostettu makeita popcorneja sisällään pitänyt ämpäri ei oikeen innostanut! Sesonkiaikaan ei kannata edes ajatella, että käynpäs hakemassa jotain pientä, sillä suurimpaan osaan pikaruokapaikoista on sellaiset jonot, että ruuan hakeminen voi kestää tunteja!

Meillä kävi pienehkö hillopulla, kun sitten lopulta löydettiin itsemme jonottamasta Plaza Garden-ravintolan ovelta. Päätettiin, että sinne mennään maksoi mitä maksoi. Jalat huusivat hallelujaa, oli ihan hillitön hikikuuma ja kauhia nälkä! Ihanan iloiset tarjoilijat ottivat meidät vastaan ja ilmoittivat meidän takana oleville, että ravintola on nyt täynnä, että ei kannata jonotella. Jees! Homma maksoi 28€ aikuiselta ja 12€ lapselta ja hintaan kuului ”syö niin paljon kuin tahdot”-buffa ja niin paljon kylmää juomaa kuin jaksoi kurkusta alas kaataa! Buffa oli loistava ja sisälsi kaikkea mahdollista kylmistä salaateista, jonkin sortin sisäfileeseen (veikkaan possua…hyvää se oli), texmex pöperöitä, delfiinin, valaan ja meritähden mallisia kalapuikkoja, erilaisia perunoita, pastaa, nakkeja, lasagnea. Mä ihastuin niiden couscous-salaattiin ja sitten se jäliruokabuffa… no joo, oli siellä tuoreita hedelmiä etc. mutta kuka niitä syö, kun tarjolla on juustokakkuja, hyydykekakkuja, suklaakakkuja ja leivoksia!?!?! Kahvia olisin kaivannut, mutta kyllä sitä ilmankin pärjäsi!

Me lähinnä vain haahuiltiin tuolla puistossa. Jonot laitteisiin olivat yleensä ihan tapissa eli reilun tunnin. Muutamissa laiteissa käytiin, mutta ajatuksena oli, että hyvät paikat paraatia katsomaan ja sitten ne hahmoruokailut niin ollaan tyytyväisiä. Tiedän kyllä, että Nörtti ja Keskenkasvuinen kun tykkäävät noista laitteista niin olisivat varmaan jonotelleet ihan mielellään, mutta päättivät sitten olla jonottelematta.

Onnellinen Keskenkasvuinen! Neiti meni bongaamaan nuo järjettömän suuret tikkarit jo ensimmäisessä kaupassa ja sellaista sitten kärtettiin joka kaupan kohdalla ja jos myyntikärryssä näkyi tikkareita olivat ne kuin magneetti ja vetivät Keskenkasvuisen askeleet sinne päin. Yhdessä vaiheessa ilmoitin, että mitä enemmän ruinaat, sen pienemmällä todennäköisyydellä sen tikkarin tulet saamaan. Tajusihan tuo keskittää energiansa johonkin muuhun. Kun oltiin lähdössä pois ensimmäisenä päivänä, niin ostettiin sitten se tikkari ja kylläpä sitä oltiin yhtä hymyä! Oli muuten hyvän makuinen, maistui ihan oikeasti mansikalle!

Kun mentiin yhden rakennuksen läpi Main Streetillä huomasin, että siellä oli ihan oikeat kaasuvalot! Aika suloista!

Vastaa