Elämää sekamelskassa

Viimeinen reilu puolitoista viikkoa on ollut semmoinen hurlumhei-viikko, ettei paremmasta väliä. Kuten aina, kun jotain terveydellistä tapahtuu, niin meillä aletaan remppaamaan. Kun olin tullut kotiin syöpäleikkauksen jälkeen, esitti Nörtti, että vaihdettaisiin makkari ja työhuone päikseen. Muutama päivä leikkauksesta ja minä revin innokkaana tapetteja seinistä. Tuo kaikki siis neljä vuotta sitten. Nyt oli Nörtin vuoro käydä leikkurissa ja sitä ennen päätettiin vaihtaa makkari ja työhuone takaisin vanhoille paikoilleen. Aikaa oli kolme päivää ja homma valmistui 12 tuntia ennen kuin Nörtin piti lähteä sairaalaan, ei siis mennyt edes tiukille. 😉

Koko homma aloitettiin suunnittelupalaverilla ja palsussa pitää olla hyvää ruokaa. Sitä haettiin paikallisesta kiinalaisesta. Tuo on iso annos yhdelle, josta syötiin me kaksi ja loput vietiin mun porukoille. Hintaa tuolla annoksella on 9,60€. Varmasti saa ähkyn ja nälkä siirtyy muutamalla tunnilla. Porukoilla sovittiin, että äiti tulee jeesaamaan meille rymsteerauksessa ja mukaan saatiin myös toinen tehotyttö, eli mun kummitäti. Ihan mahtava tiimi, joka jaksaa kuunnella mun hermoromahdukset rempan aikana, lehmänhermoiset rakkaat!

Meillä rempan tekoon osallistuu myös viisi kissaa, yleensä tuomalla lisävastusta huonekalujen siirtoon. Viuhti löysi itselleen täydellisen nukkumapaikan, enkä mie tietenkään raaskinut muutamaan tuntiin laatikoita laittaa paikoilleen, kun toinen niin sievästi siellä nukkui!

Ensimmäinen vaihe oli raivata olkkariin tilaa, että saadaan makkarista sänky sinne. Nörtin höpistessä etäpalaverissa ja muiden vielä ollessa matkalla, päätin minä sitten puuhastella ja kannoin jenkkisängyn patjat ja muut olkkariin. Sängyn alin kerros jäi vielä makuuhuoneeseen. Oliko fiksu liike? No ei todellakaan ja sain nuhteita, mutta kiukulla mie teen, kun sille päälle satun. Käyn sitten vähän useemmin särkylääkepurkilla, mutta hommat on saatava valmiiksi. Kun makkari oli saatu tyhjäksi alkoi työhuoneen tyhjentäminen. Olin jo edellisenä iltana tyhjentänyt kaikki hyllyt, joten nyt piti irroittaa hyllyt seinistä ja siirtää toiseen huoneeseen.

Kaikkea ihmeellistä sitä tuli vastaan, kun kaappeja ja laatikoita perkasi. Tasku-adoniksen levy, oli muuten ensimmäinen älppäri, jonka ostin omilla rahoilla omiin uusiin stereoihini. Oli niin kova juttu silloin joskus viime vuosituhannella! Sealed with the kiss… oih, se oli niin ihq!

Rempan aikana ei juuri ruokaa laiteta. Nörtti kävi hakemassa sapuskaa ja niitä nautittiin ihan hyvällä omalla tunnolla (nyt sitten syödään sosekeittoa, että ei meillä aina mättöä vedetä!), Miska oli juuri popsinut päiväruuat, mutta kun se ketale bongasi äiskän kanahampparin, iski aivan hillitön nälkä ja huudosta päätellen välitön nälkäkuolema 😀

Remppa tehtiin periaatteella, mitään uutta ei osteta, mutta sen verran jouduttiin tuosta periaatteesta joustamaan, että haettiin yksi 600mm x 2000mm kokoinen liimapuulevy ja heräteostona nappasin Biltemasta mukaan kolme pientä maalipurkkia. Huomattiin sänkyä makkariin asemoitaessa, että sängynpääty on pakko saada ja sellaista ei saa meille sopivaan hintaan mistään ja kun suurin osa on vielä kankaalla päällystettyjä, niin se on ihan no-no kissahuushollissa. Joten kun itte tekee tulee semmoinen kun mitä sattuu tulemaan. Onpahan muuten liimapuulevyillä melkoisen lavea hintahaitari 29.90€-59€. Sai olla tarkkana mistä haki. Sängynpäädystä ja sen tekemisestä tulee ihan oma postaus videon kera Neulovan Ninjan puolelle, kunhan editoimaan ehdin. Mutta sanotaan, että siitä tuli kaikkien kommelluksien jälkeen varsin hyvä ja just meidän oloinen!

Mun vanhassa työhuoneessa, vaaleanpunaisessa valtakunnassa, oli se kammottava 70-luvun lastulevykaappi, josta olen halunnut eroon niin kauan kuin tässä ollaan asuttu. Hain Biltemasta muuttolaatikoita ja tyhensin komeron sisällön niihin. Noi muuttolaatikot näyttää joiltain kauhuleffatyyppien varastolaatikoita. ”Täällä on maski ja pesäpallomaila….” Tää rymsteeraus muutenkin teki varsin hyvää, sillä tuli taas käytyä kaikki läpi ja roskiin sekä kierrätykseen lähti kaikkiaan neljän jätesäkillisen verran tavaraa. Miten sitä voikaan ihmiselle kertyä kaikkea turhaa tauhkaa, jota voi ehkä joskus tarvita. Kun ei tarvii!

Varsin riemullinen olo tuli, kun sain kaapin vihdoin atomeiksi ja tänään kyseinen kaappi lähtee pienjäteasemalle, jossa se muuttuu sujuvasti lämpöenergiaksi. Kaapin takaa paljastui varsin kaunis, vaaleanpunainen seinä, jossa ei ole yhtään reikää. Muutenhan tuon entisen työhuoneen seinät ovat kuin reikäjuusto, kun piti hieman hyllyjä proppailla seiniin. Täytyy tässä jossain vaiheessa hieman täytellä ja paikkamaalata niitä reikiä, kun onneksi tuota seinämaalia on vielä reilusti jäljellä.

En muuten oo vissiin maininnutkaan täällä, että koko taloyhtiöön tulee hieman isompi remppa, kun parvekkeet menee vuoden päästä totaaliremonttiin, tuuletusparvekkeet on jo nyt käyttökiellossa, kun murenevat ihan tyystin. Koko talo menee kesäksi 2018 pakettiin ja siitä napsahtaa meille 20t€ lasku. Jippikaijei…NOT! No, kuulemma kauniimmat parvekkeet on tiedossa, en tiedä lohduttaako se nyt hirveesti. Heti kun tuo kuultiin alkoi hurja miettiminen, että missä me asutaan sitten se kesä? Ei kissoja voi kiusata monen kuukauden kauhealla metelillä ja tää kämppä on ihan täys pätsi, jos vielä sattuu tulemaan jumalattoman kuuma kesä… No, porukat ehdotteli, että jos ne asustelis mökillä mahdollisimman paljon ja me oltais niiden talossa sitten kissoinemme. Onneks tässä on vielä vuosi aikaa miettiä kuvioita. Jos voittas lotossa, niin vois muuttaa muualle koko kerrostalosta… Sitäkin edesauttais, jos lottois 😀

Tää on näitä remonttoinin riemuja. Verstaana olohuone ja höyläpenkkinä sohvapöytä 🙂 Mut hei, ei oo Strömsön Jimillä 47″ telkkaria verstaalla 😀 Vaikka muuten siellä on kaikki herkut, joiden perään Nörtti huokailee 🙂 Mutta ilolla mie imuroin noita pöllyjä, jos valmista tulee ja sitähän tulee! Mun rakas, ihana, kekseliäs Nörtti rakentaa mun kammarin teenurkkaukseen pöytää, josta tulee miljoona kertaa parempi kuin mitä oisin saanut tilaamalla valmiin pöydän Ikeasta. Ja mikä parasta, mie saan sen tuunata ihan mieleisekseni!

Mistä mun blogin nettiosoite ja IG-nimi tulee… Madame ViolettA Rosso 🙂

Tää pitäis vissiin vielä siivota, että Keskenkasvuinen mahtuu sinne nukkumaan ja vielä kaverin kanssa. On muuten melkoisen jännä päivä tiedossa, Keskenkasvuinen tulee ensimmäistä kertaa yksin bussilla Turusta Lahteen ja me käydään neiti noutamassa Lahen bussiasemalta. Nörtin leikkaus vaatii vielä sen verran toipumista, ettei autolla ajamisesta Orimattilasta Turkuun olis tullut yhtään mitään. Orimattila-Lahti välin se vielä pystyy suunnilleen istumaan.

Tämmöisessä sekamelskassa ollaan täällä elelty. Kunnon remppakuvia en oikein ehtinyt edes ottamaan, sen verran tiukalla aikataululla tehtiin muutokset. Kaikin puolin ollaan tyytyväisiä ja kun vielä muutamat pikku jutut saadaan paikoilleen, niin sitten voi ottaa kunnon kuvia valmiista huoneista. Ehkä jo ensi viikolla! Fingers crossed!

XOXO

Vastaa