Kesä meni uusiksi

Olen ollut koko alkuvuoden sairauslomalla. En pääse juurikaan liikkumaan ilman kyynärsauvoja, kivut on sen verran kovat. Olen rampannut melkein joka toinen viikko jollain asiantuntijalla, lääkärillä, tms. Mitään ”hyväksyttävää” tai virallista syytä ei ole löytynyt. Tai no, on kulumaa siellä ja täällä ja tulehdusta tuolla, mutta ei varsinaista reumasairautta tai muuta. Kivut on ja pysyy, Kipujen myötä en edelleenkään nuku, koska kipuja ei saada kuriin ja koska en vaikean munuaisten vajaatoiminnan vuoksi voi paracetamoolia kummempaa särkylääkettä syödä, niin melkoisessa noidankehässä ollaan.

Fysiatri jatkoi sairauslomaa (huhtikuussa) heinäkuun loppuun, soitteli toukokuun lopulla ja varmisteli, että onhan kaikki ok. Totesin, että ei ole vielä Kela päätöstä tehnyt. Kuitenkin lääkärin suosittelema yksilöllinen moniammatillinen kuntoutus meni heittämällä läpi ja sen aloitusjakso on tulossa loppukesästä. Lääkärin mukaan ei pitäisi olla mitään syytä, etteikö sairausloma menisi läpi, sillä en ole todellakaan työkykyinen, vaan tarvitsen kuntoutusta ja tukea saadakseni edes osittain työkyvyn takaisin. Vaan kuinkas sitten kävikään.

Melkein viiden viikon miettimisen jälkeen Kelalta tuli päätös, että saikku on hylätty, koska olen täysin työkykyinen, kuulemma viimeisin työ, joka on siis työkokeilu kirpparilla, on ihan sopivaa minulle. En edelleenkään ymmärrä, miten voisin nostella vaatteita täynnä olevia jätesäkkejä tai laatikoita ja kasata niitä varastossa päällekäin, kun esim. imurin nostaminen kaapista on täysin mahdotonta nykyään, saati kauppakassin kantaminen. Toki tein valituksen ja se meni suoraan sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sen käsittely vie vähintään 7kk. Kela lähetti oman vastineensa somlaan menneeseen valitukseeni, jossa yksiselitteisesti todettiin, että minä en ole millään talvalla kykenevä henkilö kertomaan oikeaa kantaa kivuistani ja tilanteestani, sillä en ole lääketieteen ammattilainen.

Nyt sitten jännätään, että milloin tässä saa seuraavan kerran rahaa ja paljonko ja mistä. Heinäkuussa on taas aika fysiatrille ja hänen mielestään sairauslomaa jatketaan, hah, katotaan mitä Kela on siitä mieltä. Ystävällisesti neuvoivat Kelan luukulla, että ”Onhan meillä tämä kaikille tarkoitettu toimeentulotuki, jota voi hakea tässä tilanteessa, paitsi, että kun sun miehesi on töissä, niin ei tää koske teitä…” Niin, että ähäkuttikatti.

Mä vielä toivon, että pääsisin siihen luustokarttaan, sillä vaikka se selittäisi kivut, niin olisi edes selitys niille. Tätä toki en toivo, että siinä jotain löytyisi, vaan kun ei sitäkään voi täysin pois sulkea. Mutta kukahan lääkäri mut siihen määräisi…

OriginalPhoto-485784390.301355

Keskenkasvuinen tuli meille pariksi viikoksi. Alunperin olin sitä mieltä, että en haluaisi välttämättä mökille, kun se on aina isommalla porukalla melkoinen työleiri mulle. Vaikka miten luvataan, että autetaan ruuanlaitossa, tiskauksessa ja siivoamisessa, niin jostain syystä hommat kasaantuu mulle. Viime kesänä ainakin ruuan jälkeen saunamökissä kävi semmoinen ”puff”-efekti ja kolme ihmistä katosi jonnekin. Ne löytyvät sitten myöhemmin kammarista ja buduaarista nenä puhelimissa ja padeissa kiinni. Mä siinä katselin ruokapöytää ja tiskivuorta ja totesin, että ”Joo, mä voin siivota ja tiskata!” tostahan oli ihan hirveesti hyötyä, kun mä olin saunamökissä ja muut tuvan puolella.

Mulle luvattiin, että tänä vuonna ei kaikki jää mun niskoille, varsinkin kun kunto ja jaksaminen on mitä on. Ollaan menossa mökille Keskenkasvuisen ja serkku Sn kanssa. Tytöt eivät ole nähneet toisiaan yli kolmeen vuoteen ja mä vähän stressaan tästä tapaamisesta, kun Keskenkasvuinen on vielä melkoisen lapsi ja S on aika teini, ikäeroa ei neideillä oike kuin puolivuotta, S on syntynyt edellisen vuoden kesäkuussa, Keskenkasvuinen seuraavan vuoden tammikuussa. Kauheasti pitäisi mennä tohottoaa Tuurissa ja Powerparkissa ja mennä uimaan ja sinne ja tänne ja tonne… Itkin Nörtille, että jo nyt kuullostaa siltä, että mun jaksaminen on ihan nollissa kahden viikon jälkeen.

IMG_5436

Nörtti totesi, että nipistetään sen verran lomarahoista meille, että mennään muutamaksi päiväksi hemmottelulomalle Tallinnaan. Otetaan kunnon hotelli ja mennään vaan nauttimaan. No, Kelan päätöksen myötä peruttiin se varattu hotelli. Se on nyt suu säkkiä myöden. Jotenkin tuntuu, että koko kesä meni vähän piloille, kun oli uskonut ja luottanut taas vaihteeksi tuohon puljuun, joka kerta toisensa jälkeen vetää maton jalkojen alta.
peruutus

Onneks mulla on sentään lankaa. Nörtillä on tytär täällä ja ovat onnellisia molemmat, joten olen iloinen. Ehkä mökillä joku muu innostuu tiskaamaan…
OriginalPhoto-487717006.826666

XOXO
Tanjanimmari

2 kommenttia


    1. No, alkukiukun laannuttua olen purkanut turhautumista neulomiseen, sangen paljon saanut aikaan, kun keskittyy vaan silmukoiden laskemiseen, eikä murehtimiseen 🙂

      Vastaa

Vastaa