Kotimatka pitkä on…

Alkuperäisenä ajatuksena oli, että ennen Heathrow’lle menoa mentäisiin Hampton Courtin linnassa käymään. No, mun olo oli kuitenkin sen verran hutera, että päätettiin lähteä kentälle vähän turhankin hyvissä ajoin. Taksilla mentiin, sillä matkalaukut olivat (ihan tarkoituksella) lisääntyneet yhdellä, joten metrossa meneminen tuntui aika hankalalta, varsinkin, kun mä en keppien kanssa voinut oikeen osallistua kuin repun kantamiseen.

Ensimmäisenä piti lentokentältä löytää aamupalaa. No, mulle ei kauheasti taas mikään maistunut, mutta short breadeja ja makuvettä sain vähän nautittua. Costan vieressä oli Boots ja sieltä kävin hakemassa matkapahoinvointiin apua. En yleensä suuremmin siitä lentokoneessa kärsi, mutta nyt kropan ollessa täysin sekaisin, en viitsinyt ottaa riskiä. Melkoisen tehokkaita tabletteja!

Virginin tyypit kuvasivat jotain jumppavideota kentällä. Tuota niiden jumppahetkeä veti joku tunnettu ravinto- ja liikuntaguru. En siis tiedä kuka, mutta näin satuin kuulemaan, kun kaksi lentokentän työntekijää keskustelivat.

Saatiin laukut ihmeen aikaisin bag droppiin ja päästiin turvatarkastuksestakin melkoisen rivakasti, joten loppuaika saatiin leppostella kaikessa rauhassa. Tehtiin vielä viimeisiä ”kulutetaan loput punnat” ostoksia ja ihan vaan tapettiin aikaa. Mä olin niin poikki, että kun lentoneeseen päästiin saatoin vain huokaista, että muutaman tunnin päästä saa kallistaa päänsä hotellin sänkyyn ja seuraavana päivänä pääsee vihdoin kotiin. Aika kamalaa sanoa, että ”pääsee vihdoin kotiin”, mutta kun olo oli mikä oli, niin olin kotiinpääsystä enenmmän kuin onnellinen. Olon ollessa huonoimmillaan etsin jo suoraa lentoa Edinburghista Helsinkiin.
IMG_1617

OriginalPhoto-484741634.971467

OriginalPhoto-484741637.257594

IMG_1622

IMG_1627

IMG_1630

IMG_1631

IMG_1632

IMG_1637

IMG_1650

Vaikka loma ei mennyt kuitenkaan ihan niin kuin suunniteltiin, niin positiivinen fiilis siitä kuitenkin jäi. Skotlanti on ihana, kaunis paikka ja ihmiset siellä ovat mielettömän ystävällisiä ja avuliaita. Sinne palataan aivan varmasti uudelleen.

Tälle kesälle oli suunniteltu vielä pientä lähimatkailua, mutta koska taisteluni työkyvystä ja sairauspäivärahasta on edennyt sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja päätöstä voidaan odottaa alkuvuodesta 2017, niin eipäs sitten mennäkään rajojen ulkopuolelle. Pitäydymme mökkeilyssä. Harmistus on suuri, mutta minkäs teet. Onneksi on lankaa ja teetä, kyllä tässä pärjätään.

XOXO
Tanjanimmari

Vastaa