”Voi harmi.”

Olin työ kokeilussa ja tykkäsin. Se jatkuisi vielä, mutta te-toimisto on kieltänyt minua jatkamasta, koska työkokeilusta ei ole tehty sopimusta. Kuulemma meidän olisi pitänyt tietää, että meidän pitää itse etsiä netistä sopimuspaperit, tulostaa ne, täyttää ne ja toimittaa ne te-toimistoon. Sopimus olisi pitänyt tehdä ensimmäisenä päivänä. Ei annettu mitään ohjeita, ei kerrottu, että on jokaisen omalla vastuulla hoitaa se sopimus te-toimistoon. Eipä siinä, ei ole te-toimisto kysellyt sopimuksen perään vaikka työkokeilua on jatkunut yli kuukausi. Tiesivät kyllä ihan tasan tarkkaan missä mä olen, puhelimessa kerroin ja sähköpostilla myös…

Jokseenkin naurettavaa, että työkokeiluun osallistuvan pitää itse hoitaa sopimus, vähän sama kuin, että töihin mennessä pitäisi itse viedä työsopimus mennessään. No, koska sopimusta ei voi tehdä jälkikäteen, en saa osallistua loppuun työkokeiluun, enkä ole sitten te-toimiston silmissä ollut työkokeilussa. Koska sopimusta ei ole ollut, en ole myöskään ollut vakuutettu, joten se, että polvi on rikki, on nyt vaan ”voi harmi”. Myös kulukorvaukset jää saamatta, koska sopimusta ei ole.

Toki suullinen sopimus on ollut sekä työkokeilupaikan, että te-toimiston kanssa, mutta sehän ei ole pätevä tässä tapauksessa. Jotenkin vaan tässä tulee mieleen, että missähän se kuuluisa maalaisjärki mahtaa olla. Onko tosiaan niin, että oletetaan, että työkokeiluun menijät tietävät, miten tulee toimia? En mä ainakaan tiennyt. Omaa tyhmyyttäni tässä saan kärsiä.

Tänään kävin lääkärissä polvestani ja nyt odotan kutsua kirurgin luokse. Se nyt vaan on se ”voi harmi”. Saikku jatkuu yli pääsiäisen, sitten olisi vielä muutama päivä valmennuskurssia jäljellä. Arvatkaa kuinka paljon tekee mieli mennä sinne…

Vastaa