Mietityttää

2015-02-07 13.14.43
Ihan ensimmäiseksi haluan esitellä uuden tuttavani. En voi vielä meitä ystäviksi kutsua, sillä olemma vasta aloittaneet varovaisen tutustumisen toisiimme ja koitamme päästä selville toistemme oikuista. Ehkä meistä tulee vielä hyvätkin ystävt, näin toivon.

Mä olen tuolla uravalmennuksessa kertonut mitä haluaisin tehdä ja haluaisin kouluttaa itseni johonkin käsityöläisen ammattiin. Eihän siinä periaatteessa mitään järkeä ole, mutta kun fakta on se, että musta ei ole lähihoitajaksi, terveydellisten syiden takia. Lähihoitajille on töitä ja sitä koulutusta ehdotellaan joka suunnasta, mutta kun se ei vaan käy mulle, kuten ei sairaanhoitajankaan työ tai vastaava.

Kankaanpään opistolla olisi se vuoden askarruttaja linja, jossa oppisi vaikka mitä uutta, mutta koska kyseinen opisto on kansanopisto on opiskelu siellä melko arvokasta, varsinkin jos asuu opistolla. Mutta se kiinnostaisi kovasti kuitenkin.

Toinen vaihtoehto olisi Kouvolassa, aikuiskoulutuksena järjestettävä ohjaustoiminnan artesaani. Alunperin mun piti hakea tuonne, mutta sitten ruvettiin laskemaan, että kaikki opiskelun tuet menisi matkustamiseen täältä Kouvolaan, sillä mulla kun ei ole autoa käytössä Nörtin työn vuoksi.

Nyt on sitten ollut meidän perheellä mietinnässä se, että mä vuokraisin pienen asunnon opiskelupaikkakunnalta ja tulisin viikonlopuksi kotiin, esimerkiksi juuri tuolta Kouvolasta. Jos Kankaanpäähän menisin/hakisin/pääsisin niin siellä olisi joka tapauksessa pakko asua. Kouvola on sen verran lähellä, että sieltä viikonlopuksi kotiin matkustaminen ei olisi mitenkään mahdotonta.

Tässä kaikessa on vaan se ISO mutta… Olenko mä niin vahva ihminen, että muuttaisin vieraalle paikkakunnalle ja jättäisin rakkaat tänne. Siellä mä olisin illat pikkuisessa kämpässäni yksin, itseni tuntien koti-ikävöiden. Pärjäsinkö? Entä pärjäisikö Nörtti? Näitä täällä pyörittelen mielessäni. Ei ole helppoa päätöksen teko.

2 kommenttia


  1. Oi, uusi tuttavasi on kovin kaunis (lähes samanlainen kuin minulla)! Olisi hauska kuulla jatkossa, kuinka tuttavuutenne etenee ja ystävyytenne syvenee. 🙂

    Sinulla on suuria asioita mietittävänä. Ulkopuolisena ei voi tuohon oikein muuta sanoa kuin että sydäntään pitää kuunnella. Haluan kuitenkin ottaa kiinni tuosta kun pohdit että oletko niin vahva ihminen että muuttaisit muualle. Olet selvinnyt syövästä. Olet yksi vahvimmista ihmisistä joita tiedän. Opiskelu ja sairaus ovat toki eri asioita, mutta silti, kyllä sinusta vahvuutta löytyy!

    Vastaa

    1. Kiitos Hehku!

      Tässä on tosiaan isoja juttuja mietittävänä, eikä päätöstä helpota se, että tuolla uravalmennuksessa tuntuu, että kaikki puolittaisessa lauseessakin sanotut ideat vaikuttaa kiveen hakatuilta ja niiden mukaan mennään. Ei tuommoisia päätöksiä voi tehdä yhdessä päivässä, eikä edes viikossa. Mutta kyllä ne päätökset ajan kanssa muovautuu.

      Vastaa

Vastaa