Mites on mennyt niinku omasta mielestä?

No, jos kello on vähän yli viiden ja herätys olis vasta kasilta, niin mikäs tässä, hyvin menee. Loppupäivä menee suunnilleen niin, että tallustelen tuolla vesisateessa kirpparille ja siellä touhuan, minkä ehdin, tallustelen mahdollisesti vesisateessa kotiin, ellei sitten Nörtti ehdi Hesasta kolmeksi tänne ja hae mua töistä. Jossain vaiheessa iskee aivan hysteerinen naurukohtaus, kun väsyttää niin hillittömästi ja loppuillasta väsymys vaan itkettää.

”No, miks sä et sitten nuku?” tuota kysyy moni. Jos tietäisin vastauksen, olisin muuten aika pirun viisas ihminen. Olishan mun tietysti mahdollisuus tainnuttaa itteni vaikka millaisella lääkekombolla ja kiskoa unta kuuppaan, mutta kieltäydyn moisesta ihan systemaattisesti. Syöpähoitojen aikana otin nukahtamislääkettä, mutta siitä ei tullut muuta kuin järkyttävän paha maku suuhun. Toki, jos näitä mun särkyjä saataisiin hieman hillittyä voisi unikin olla parempaa, mutta toistaiseksi mennään 2-4 tunnin unilla.

Sen verran sain otettua itseäni niskasta kiinni ja varasin ajan reumahoitajalle. Kävin siellä männä viikolla. En siis todellakaan odottanut mitään ihmeitä, eikä semmoisia todellakaan ollut tarjolla. Käytiin läpi mahdollisesti toimivat lääkkeet ja mä ammuin jokaisen alas syystä tai toisesta, joko ne ei sovi munuaisten takia, niistä ei ole mitään apua tai sitten sivuvaikutukset ovat olleet aivan kammottavat. Ruokavaliota ei kauheasti käydä muuttamaan, kun kuitenkin munuaiset olis syytä pitää kunnossa ja siksi noudatan vähäfosforista ruokavaliota, nykyinen määrä liikuntaa tulisi säilyttää ja hissukseen lisätä, mikäli mahdollista. Avantouintiakin tuo hoitaja ehdotti, mutta totesin, että helvetti jäätyy ennemmin kuin minä pulahdan avantoon. Nope, nope ja nope!

Sen verran sain suutani tuolla hoitajan luona auki, että tiedustelin, on täysin poissuljettua ajatella uutta kuntoutusjaksoa. Olen aikaisemmin ollut fibrokuntoutuksessa, tai mikä sopeutumisvalmennuskurssi se nyt olikaan, vuosina 2006-2007. Todennäköisesti jotain uutta on tullut tässä 8-9 vuoden aikana myös fibron hoitoon, joten tuommoinen voisi olla ihan jees ja jos ei muuta, niin noissa kuntoutuksissa pääsee usein testailemaan uusia kivoja liikuntamuotoja. Kelastahan se loppupelissä on kiinni, että pääseekö sinne kuntoutukseen vai ei, mutta laitettiin homma alulle, eli kipaisin verikokeissa ja tämän viikon perjantaina on lääkäri, joka kirjoittaa puoltavan lausunnon kuntoutukseen hakemista varten ja sitten ei muuta kuin kipinkapin Kelaan viemään hakemusta. Haaveissa olisi päästä kuntoutukseen jo heti tammikuussa. Toivotaan parasta!
IMG_8594

Viikonloppuna piipahdettiin Tampereella. Alunperin mun piti mennä messuille ja äippä ja Nörtti olisivat hengailleet kummitätini luona. Päätin olla menemättä messuille ja vietin aikaa sukuloiden. Huomattavasti mukavampaa ja rahatkin säästyi. Pidin kummitädille pienen saarnan älyluurin päivityksen tärkeydestä ja opeteltiin WhatsAppin käyttöä. Nyt on sitten tätikkä ja tätikän luuri pävitetty 2015-luvulle 🙂 Lupasi päivittää kiltisti heti kun uusi päivitys tulee. Kuusi tuntia mennä hurahti ihan huomaamatta, niinhän siinä tuppaa käymään kun on hyvää seuraa!
IMG_8621

Perjantain tapahtumat järkyttivät melkoisesti. Jotenkin vaan tuntuu siltä, että sanoi tässä asiassa niin tai näin, niin aina loukkaa jotakuta. Jokainen on oman mielipiteensä kanssa ehdottoman oikeassa ja sen vuoksi voi suustaan päästää vaikka mitä törkeyksiä. Kukin tyylillään, itse en kaikkea kuitenkaan sulata ja päätinkin ottaa etäisyyttä sosiaalisiin medioihin joksikin aikaa.

Eilen olin maksamassa ruokaostoksia, kaikki pysähtyi ja päät painuivat alas. Aika pysäyttävä hetki. Itketti.
IMG_8627

XOXO
Tanjanimmari

Vastaa