Mutinaa

Paljon olis asiaa, mutta en oikeen tiedä, että mitä tässä kirjoittelisi, ettei aina tule samanlaisia postauksia, kun sinällään mikään ei ole muuttunut mihinkään suuntaan. Tai no, sen verran on, että sain tuossa viime tiistain tietokonetomografian tulokset ja mitään uutta ei löytynyt, eli edelleen se muutos maksassa on mysteeri. Jos se olisi etäpesäke, niin jostain pitäisi löytää sen ”emo”, mutta semmoista ei löydy. Röntgenlääkärit kokoontuivat taas vaihteeksi miettimään asiaa ja tuloksena on se, että tulevana keskiviikkona otetaan ohutneulanäyte kyseisestä kohdasta ja saadaan ehkä vihdoin varmuus siitä, että mikä se nyt sitten on. Keskiviikkona menen sairaalaan 8:00 ja tulen kotiin heti kun hommat on hoidettu ja 4 tunnin seuranta-aika on ohi. Toivottavasti tulokset saisin nopeasti. Sillä odottaminenhan on sitä tylsintä tässä hommassa.

Lääkäri oli ehdottoman ihana ja viisas, kun soitteli tuossa tiistaina. Painotti, että ei kyllä ole mitään syytä huoleen ja sanoi, että nyky lääketiede on sellaista, että kuvantamiset on niin pirun tarkkoja, että niissä löytyy niin kovin paljon sellaista, mitä ei tarvitsisi löytyä ja silloin tulee ihan turhaa huolta ja murhetta. Toki aina on olemassa se häviävän pieni mahdollisuus, että olisikin syytä huoleen, mutta nyt ollaan huolehtimatta!

Koska tää kesä on mennyt hieman penkin alle ja ollut sellainen alavireinen ja alakuloinen olo, päätin pistää elämän risaiseksi ja ottaa 2,5 vuoden jälkeen rakennekynnet. Ovat ensimmäiset geelikynnet ja hyvin on pysyneet ja mää niin kovin tykkään. Ajattelin, että pärjäisin näillä kynsillä siihen asti, että teetän huollon ennen seuraavaa risteilyä, mutta sen verran innoistuivat omat kynnet kasvamaan, että pakko on huollattaa kerran siinä välissä. Se missä kynnet huollatan on vielä hieman hakusessa…mutta perjantaina törmäsin yhteen paikkaan, joka vaikutti mukavalta niin paikan kuin hinnoittelunsa suhteen. Mie niin kovasti tykkään näistä kynsistä!

 

2 kommenttia


  1. Kuulehan nainen. Nyt, otat kaiken ilon irti pienistäkin asioista minkä saat. Rakennekynnet on hyvä alku 😉 siitä vaan seuraavaa riemunkiljahdusta keksimään, – vaikka helppohan se on ulkopuolisena sanoa. On kuitenkin itelläkin supistelujen ja huonojen lääkärien takia menny tää kesä ihan penkin alle, joten siinä asiassa osaan samaistua suhun aivan 100%.

    Oon kuitenkin huomannut että päivät matelee ja tuntuu raskailta, mitä enemmän murehdin ja puin asioita. Niin siis mun, kuin sunkin, pitää vaan sulkea se paha-asia mielestään siieksi, kun jotain selviää. Koska mihin se asia siinä odotellessa muuttuu? Tuskin ainakaan parempaan suuntaan. On tärkeää pitää sinäkin aikana huolta itsestään ja nauttia siitä, mistä nauttia voi <3

    Vastaa

    1. Piua ihanainen! Juu, ei meillä jakseta murehtia. Jos tulee murehtimisen aihetta, niin ehkä sitten. Sano Ömbölle, että on kiltisti, eikä kiusaa äitiä ja tulee sitten ajallaan äitin, isin ja isosiskon iloksi!

      Vastaa

Vastaa