Talveksi

Mie inhoan marjan poimimista. Oikeastaan mie kyllä tykkäisin siitä, muuta mulla on niin hillitön ötökkäkammo, lähinnä hämähäkkejä kohtaan, että jo pieneen sellaiseen törmääminen aiheuttaa paniikin. Aikoinaan vattumettässä törmäsin ristilukkiin ja vaikka olen järkevä ja aikuinen, niin äiti joutui taluttamaan mut sieltä pois, sen verran lamaannuin kauhusta.

Mummolassa on marjapensaita ja varsinkin punaherukat notkuivat kypsien marjojen painosta. Ei siinä muu auttanut kuin käydä hommiin. Ensin meinasin, että poimin vaan kokonaisia marjoja pakkaseen. Niitäpä kertyikin melkein 3,5 litraa. No, iskä keksi, että marjanpoimurilla saisi näppärästi myös viinimarjoja kerättyä ja riipaisi ämpärillisen mulle ja ne mie keitin mehuksi. Sen verran innostuin, että otin poimurin kauniiseen käteen ja keräsin vielä 8 litraa marjoja ja nekin keitin mehuksi.

Iskä kävi aina välillä ”katsomassa” olisko jossain mettänkulmalla mustikoita tai oisko jossain suolla lakkoja ja aina noita mustikoita kertyi salakavalasti ämpärillinen jos toinenkin. Ilmoitin, että mitä niitä turhaan putsaamaan, keitän yhden ämpärillisen mehuksi. Onpahan sitten mistä vispipuuroa keitellä. Lopulta kävi niin, että punainen kortti nousi ja iskä sai porttikiellon mustikkametsään 🙂

Seuraava ryntäys on odotettavissa sitten kun puolukat on kypsiä. Sen vähän mitä mie siinä lähimetsässä käväisin voin todeta, että puolukoita tulee ihan tolkuttomasti. Meillä niitä ei mene, justiinsa annettiin kissanhoitopalkaksi kaikki puolukat pakastimesta.

Loppukevennyksenä vielä yhden illan iltapala, suoraan pensaasta.

2014-08-03 10.20.23

2014-08-03 11.21.07

2014-08-03 11.25.33

2014-08-03 11.30.23

2014-08-03 11.34.05

IMG_9664
2014-08-03 19.51.51

2014-08-03 18.29.16-2

Tanjanimmari

Vastaa