”This is not fucking Celine Dion concert!”

Varoituksen sana: Tämä postaus ei sisällä minkään valtakunnan itsesensuuria. Suurin osa postauksen valokuvista ja kaikki videot ovat niin huonolaatuisia, että tämmöisen edes hitusen valokuvauksesta ymmärtävän ihmisen pitäisi hävetä silmät päästään kun päästää moista huttua julkisuuteen. Vaan kun en häpeä!

Voi ei mikä ilta! Paras konsertti ikinä! Se oli konsertti isolla O:lla 😀 Se oli Tukkajumalanpalvelus!

Mentiin Saku Suurhallille hyvissä ajoin ja kun päästiin sisälle käytiin kurkkaamassa missä meidän paikat ovat. Jo siinä vaiheessa meinasi päästä iso itku, sillä ne halvat paikat olivat ihan lavan vieressä, täysin näköesteettömät. Vaikka joku nousisi edessä seisomaan, se ei haittaisi näkyvyyttä!

Tästä riemastuneina ryntäsimme tuhlaamaan rahaa oheistuotteisiin, vähän ranneketta, dog tagit kaulaan ja paita, vihdoinkin PAITA! Nyt mun pitää ehkä hankkia ne pilvilegginsit! Ou yeah! Shoppailun jälkeen istahdettiin hetki baarissa ja oih, miten hyvää viskikola olikaan ja niin täysin kiellettyä, vaan silläpä ei ollut juurikaan merkitystä! Pöytäseuraksi saatiin toinen suomalainen pariskunta ja siinä sitten ilta kului rattoisasti rupatellen aina siihen asti kunnes lämppäri aloitti ja oli aika siirtyä salin puolelle.

Lämppärin oli amerikkalainen Bad Things, suosittelen tutustumaan bändin tuotantoon. Harvinaista kyllä, bändi kuullosti oikeen hyvältä ollakseen lämppäri. Mielenkiintoiseksi bändin tekee myös se, että heillä on kitaristina kaksinkertainen lumilautailun olympiavoittaja Shaun White! Hyvän keikan heitti bändi. Pitää hankkia tyyppien tuotantoa, kunhan tässä saa hieman joutilasta rahaa.

echelon18

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

IMG_8683

echelon17

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

IMG_8685

IMG_8687

IMG_8688

Hetki roudaamista ja hermostunutta odottamista. Shannon olisi joukosta poissa. Sitten salista sammui valot ja Birth alkoi. Samalla alkoi huuto, siihen huutoon sekoittui myös mun huutoni. Tomo saapui lavalle ja hetkeä myöhemmin lavalle asteli Tukkajumala, Jared Leto, kruunu päässä, Triad-lippua heiluttaen. Tuijotin lavalle, siinä se nyt oli, melkein nenän edessä.

Ennen Night Of The Hunterin alkua Jared ilmoitti, että koska tämä ei ole mikään Celine Dionen konsertti, niin kaikki nousee ylös ja hyppii! Se sanoo JUMP ja me kysytään HOW HIGH?! Ja niin mie tein, mie hypin, pompin, huusin, kiljuin, lauloin, nauroin ja itkin. Sen parin tunnin aikana en tuntenut murhetta tai kipua. Olin Marssissa.

Mullahan on tatuoituna Thirty Seconds to Marsin Alibi kappaleesta tekstin pätkä käteeni ja se merkkaa mulle niin paljon. Se summaa viime vuoden ja mun selviytymisen yhteen lauseeseen. Ajattelin, että nyt vihdoin, kun Jared sen tuolla laulaa niin aivan varmasti silmähikeä pukkaa, vaan toisin kävi.

Itku pääsi From Yesterdayn aikana. Siitähän kaikki oikeastaan lähti. Tarinan siitä voi lukea täältä. Se oli vaan sellainen hetki, että oih ja voih!

Tallinnan setlist noudatteli aika pitkälle sitä mitä bändi on tällä kiertueella soittanut muuallakin. Kelpasin mulle hyvin. Valhallaa, Capricornia ja Echelonia on kait turha edes odottaa konserteissa. Mutta hyvä listä, hyviä biisejä, mahtava bändi, upea ilta!

Birth
Night of the Hunter
Search and Destroy
This Is War
Conquistador
Kings and Queens
Do or Die
City of Angels
End of All Days
Acoustic
Hurricane
Witness
Alibi
Attack
A Beautiful Lie
From Yesterday
The Kill (Bury Me)
Closer to the Edge

Encore:
Up in the Air

Tuntuu, että mie leijailin Saku Suurhallilta hotelliin, olin niin järjettömän onnellinen ja olen onnellinen edelleen! Ihan mahtavaa ja kyllä ois muuten harmittanut, jos ei oltais tuonne lähdetty.

Nyt sitten ne huonot kuvat ja videot, koittakaa kestää… TRIADeja siellä ja TRIADeja täällä….

”You are the reason I can’t control myself…”

echelon15

echelon13

echelon12

echelon11

echelon10

echelon5

echelon3

tallinn95

tallinn34

Vastaa