Toisinaan negatiivisuus on ihan jees.

IMG_0407

Sunnuntai aamu, kello 7:50. Nörtti nousee sängystä, koska kohta alkaa Japanin GP. Herään ja totean: ”Huomenta kulta!” Nörtti kehoittaa jatkamaan unia, kun kello on vasta vajaa kahdeksan. ”Ehdin tehdä enemmän, kun nousen nyt.”, vastaan. ”Sun kohdalla se pitäis olla oikeesti niin, että teet vähemmän ja lepäät enemmän” Minkäs teet, kun on annettu ”levottomat kädet” ja joku on aikoinaan keksinyt neulonnan ja virkkauksen. 🙂

Taas on yksi työviikko takana, tää oli semmoinen pätkä viikko, sillä yhden päivän hengailin Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Olivat ohjelmoineet mulle labran ja nefrologin tapaamisen niin fiksusti keskelle päivää, että aamulla olisin ehtinyt käydä kääntymässä kirpparin ovella ja iltapäivällä samoin. Todellisuudessa iltapäivälle tuli vielä lisälabroja, joten en olisi ehtinyt takaisin töihin ollenkaan.

Lääkäri oli uusi tuttavuus, varsin mukava sellainen. Juteltiin mun sairaushistoriasta melkein 40 minuuttia! Mahtavaa! Lääkkeitä viilattiin, yksi tabletti vaihtuu kahteen, mutta annostus pienenee ja ehkä saisin hilattua noita 90/60 verenpaineitani hieman ylemmäs. Akka on hapan edelleen ja kalkkitabuja lisättiin, josko happamuus saataisiin vihdoin kuriin. Seuraavalle kerralle ohjelmoitiin pitkästä aikaa mm d-vitamiinitasojen mittaus ja muuta sellaista, jota ei ole otettu pitkään aikaa. Labrat oliva pääosin ihan ok, mutta tuo mun hemoglobiini se vaan kyntää alamaissa, nyt se oli 115, rupeaa olemaan melko toivotonta kuvitella, että se enää tuosta normalisoituisi. Kyllä sen taas huomaa, että se on noin alhaalla, väsyn turhankin helposti ja olen väsynyt koko ajan. Kaikkea on kokeiltu, mitä vaan voin kokeilla… Sanonpahan vaan, että no höh!

Pääasia kuitenkin noissa labroissa on wegenerin granulomatoosin pr3-vasta-aineet. Vaikka yritän olla kaikessa positiivinen, niin tässä tapauksessa on vain ja ainoastaan hyvä, jos nuo ovat negatiiviset! Näin on ollut kohta neljä vuotta ja toivottavastinäin tulee olemaan jatkossakin. Lääkärini lupasi, että jos jossain vaiheessa wegener nostaisi rumaa päätään, niin eivät enää ikinä tule hoitamaan mua Azamunilla tai vastaavalla. Hyvä niin, tosin mä kieltäytyisin sitä syömästä joka tapauksessa, vaikka sitä ehdotettaisiinkin. Tuo lääke, Azamun, lienee todennäköisin syy rintasyöpääni, ainakin sen tiedetään ajoittain sellaiselle altistavan ja siitä mua varoitettiin monta vuotta. Pitihän tuokin ”sivuvaikutus” osua sitten omalle kohdalle. Mutta, wege on siis negatiivinen ja se on hyvä!

Nyt kun on tässä syksyn aikana tarkastettu niin tissit kuin munuaisetkin ja molemmat olosuhteisiin nähden mallikelpoisiksi todettu voi taas viipottaa menemään iloisella mielellä. Toki mielialaa kohottaa myös se, että työkokeilusopparia jatekettiin maaliskuulle 2016 asti!

Rakkautta,
Tanjanimmari

Vastaa