Cexiä suoraan suoneen

Aina se vaan jaksaa naurattaa, cexiä suoraan suoneen, kolmen viikon välein. Todellisuudessa sytoja suurempaa erotiikantappajaa ei ihan heti tuu mieleen. Halut ei oo hävinneet, huvittaminen ja jaksaminen on. Tais olla liikaa informaatio osasto tässä.

Eka cex tippa on onnellisesti takana. Kaikki meni paremmin kuin hyvin ja kuulin hoitajalta, että ei kuulemma ihan taxjoen veroisia väsyttäjiä pitäis olla. No, se nähdään tiistai-iltana, kun kortisonien vaikutus alkaa hiipumaan. Pahoinvointia ei havaittavissa, mutta siihen onkin loistavat lääkkeet. Olo siis vallan mainio ja olen siihen tyytyväinen. Kaksi on jäljellä ja niitä ei tartte jännittää.

Punainen paholainen menossa suoneen, eli epirubisiini. Kuulemma se sitten vie viimeisetkin karvat, eli jo kasvanut sänki lähtee pois. Mutta kasvaneehan nuo takaisin, houkset tuuheampana, kiitos. Kulmat ja silmäripset ois kivat kanssa, muilla karvoilla ei oo niin väliä.

Nappasin mukaan tänään tommosen jännä huivivirityksen, jota voinnee käyttää myös sitten hiustenkin kanssa.

Mun huivi, myssy, turbaani jemma. Oiskohan noita riittävästi? Pertsa taitaa jäädä käyttämättä. Mä en vaan osaa pistää sitä päähän, enpähän siitä mitään maksanut.


– Posted using BlogPress from my iPad

2 kommenttia


  1. hyvä että män paremmin kuin pelkäsit 🙂 ja toi huivi on kyl aika jees!

    Vastaa

Vastaa