Huvittelua puistossa

Linnanmäki, Särkänniemi, Tykkimäki, siinäpä nuo lähimmät ja eniten käydyt huvipuistot. Ollaan jo muutamana vuonna mietitty, että PowerParkissa vois olla kivaa käydä. Mökiltäkään kun sinne ei ole mitenkään mahdoton matka, pari tuntia ja tietysti mahdolliset pysähdykset Paapossa tai Lankavalla 😉 Tytöille oltiin jo luvattu, että jos säät suosii niin PowerParkiin mennään.

No, löytyipä sitten sääkartoilta sellainen päivä, joka ei ainakaan kaatamalla luvannut sadetta niskaan eikä nyt ihan hurjan kylmääkään pitänyt olla. Neidit autoon ja auto kohti Alahärmää. Mie ihailin Pohjamaan lakeuksia ja neidit tekivät loop band- koruja takapenkillä. (Eilen autoa siivotessani löysin edelleen värikkäitä kumilenkkejä takapenkiltä 😉 )

PowerParkin porteilla oltiin hieman ennen puiston aukeamista. Eipä tuolla kauheasti jonoja ollut, vaikka elettiin kuuminta sesonkiaikaa. Tosin tän kesän kelit on varmaan aika paljon vähentäneet huvipuistossa käyntejä. Mä tyydyin vain aluelippuun, ihan vaan siksi, että ei kestä pää eikä kroppa. Eli maksoin 7€ siitä ilosta, että sain istuskella puistoissa ja juoda kahvia. Rannekkeet oli normaalia huvipuistotasoa, eli ihan hyvän hintaiset. Samoin ruoka oli melkoisen hinnakasta, mutta niinhän se on kaikissa muissakin paikoissa. Mulle, joka ei voi syödä juurikaan mitään valmista, ei tuolla ollut oikeen mitään, mutta kun pakko on jotain syödä, niin melko pitkälle panineilla elin.

Tytöt ja Nörtti kyllä sitten seikkailivat pitkin puistoa ihan koko rahan edestä. Välillä sitä oikeen ihmetteli, että miten noilla tenavilla oikeen kestää pää kaikki ne kieputukset, kun hurjimpienkaan vekottimien jälkeen ei ollut huono olo.
thumb_IMG_5670_1024

pp112

pp104

Paras kaikista taisi kuitenkin olla perinteinen puuvuoristorata. Se oli sellainen, että tytöt menivät sisään, ajelivat, tulivat ulos, juoksivat takaisin sisäänmenoportille ja sama alusta! Nörttikin tykkäsi, se nyt on semmoinen vuoristoratafani, että ei mikään ihme. Junkeriin se ei kuitenkaan mennyt, on sillä vähän itsesuojeluvaistoa sentään. On se Junker kyllä melkoisen hurja kapistus, pahaa teki jo pelkkä katseleminen.

Se täytyy sanoa tuon puiston isoksi plussaksi, että siellä kaikki on melkoisen lyhyiden kävelymatkojen päässä toisistaan. Laitteelta toiselle ei ole mitenkään mahdoton matka. Samalla se ainakin mua myös hieman mietitytti ja hirvitti. Siellä kun välillä joutui puikkelehtimaan vaikka millaisten rakennelmien alta ja pään yläpuolella meni vuoristorata niin väkisin mietti, että millonkohan sieltä kopsahtaa kenkä tai kännykkä päähän. Myös yhden ruokakioskin luona mietin, että jos tässä seison ja juon kahvia, niin onkohan mahdollista, että tuosta pyörivästä härvelistä joku oksentaa niskaan… Siirryin sivummalle.

pp83

pp80

pp72

korjattu

Teemaltaan tuo huvipuisto on kyllä täysin erilainen kuin muut vastaavat. Toisaalta tuli mieleen Disneyland Parisin rekennukset ja hyvin sellainen jenkkimeininki. Mutta sitten toisaalta sitä saattoi kuvitella olevansa jossain pienessä alppikylssä, kun katseli taloja ja varsinkin saksan kielisiä tekstejä niissä. Kivaa oli myös se, että tuolla oli kaupat ihan omalla kujallaan, eikä ripoteltuna sinne ja tänne. Kahviloille iso plussa viihtyvyydestä ja vessat oli melkoisen siistit. Mikä parasta esim Lintsiin verrattuna oli se, ettei tarvinnut väistellä lokkeja ja pelätä ”lentopommeja”!
pp62

pp59

pp52

pp42

pp41

pp25

pp18

Kumma juttu miten tuo vesivuoristorata oikeen vetää puoleensa, vaikka ei helle olisikaan. Kuulemma oli oikeen mukavaa ja virkistävää kastua oikeen kunnolla. Tosin tytöt päättivät maastoutua melkoisen hyvin ennen suurta loiskahdusta ja ilmeisesti kaikista pahimmalta välttyivät. Onneksi puistossa on ”kokovartalofööni” eli parilla eurolla pääsi kuivaamaan itseään lämpimään tuuletukseen. Fiksu keksintö ja samalla saivat tytöt hieman lämmitystä kylmän veden jälkeen.
pp17

korjattu1

pp10

Nörtti-rakas
pp4

Kysyttiin sitten tytöiltä, että jos lähdetään nyt pois (ajoissa ennen sulkemisaikaruuhkaa) niin mitäs haluisitte tehdä. Ilmoittivat haluavansa Tuuriin shoppailemaan. Sen verran hyvin on Keskenkasvuinen pikkusormensa isukin ympärille pyörittänyt, että sinnehän se Nörtti meidät kuskasi. Veikkaan, että mie olin se eniten reissussa rähjääntynyt. Tuurissa käytiin ensin syömässä, sitten hieman shoppailemassa. Neitokaiset osteli vaatteita ja mie toimin kärryjen kuljettajana 🙂

thumb_IMG_5758_1024

thumb_IMG_5760_1024

Vastaa