Kuka Etienne Martre….?

Muutamia päiviä sitten sain ihan mielettömän hauskan sähköpostin. Kirjoittajan luvalla julkaisen sen tässä postauksessa. Olen todellakin otettu siitä, että meidän auton nimi on alkanut kiinnostaa sen verran, että kirjoittaja on tehnyt ihan mielettömän googletus-urakan sen vuoksi. Kiitos Tuula, postista, edelleenkin sen lukeminen hymyilyttää!

Mistä Tanja,

sait nimen autolle? Etienne Martre? Yritin googlata. Löysin nimen vain ja ainoastaan USAssa 1944 koulutettujen lentäjien/lentomekaanikkojen luettelosta. Ei liene yhteyttä autoonne tai sinuun.

Lisää haeskelua. Etienne, yleinen etunimi, vastaa nimeä Stephen. Tapani, Teppana. Voisiko olla olemassa joku tu nettu Etienne, jonka kaima?

Entä sukunimi Martre ? Merkitsee näätää. Näätä on ketterä, pirteä eläin, ilmeisesti Picasso-autonnekin.

Haeskelen lisää. On kaupunki Saint-Etienne ja toinen La Martre, pieni kylä. Ehkä nimi ei juonnu täältäkään. Sivun alareunassa on googlen ilmakuva kylästä. Ihan kiva olisi käydä. http://www.map-france.com/La%20Martre-83840/

Ja vielä Googlen ihmemaasta löytyi 1900-1905 valmistunut sementti-betonirakennus otsikolla La Martre de France (Saint-Étienne). Jugentyylinen.

Sanoja löytyy, nimiä löytyy, mutta ei yhteyksiä eikä merkityksiä.

Olisi kuva kuulla mistä uusi perheenjäsenenne sai nimensä.

Niin, miten tämä Etienne Martre nimi syntyi? No nimeen johtanut aivomyrsky meni suunnilleen seuraavasti. Alunperin meillä puhuttiin ”punaisesta ranskattaresta”, mutta kun mentiin koeajamaan autoa totesin, että ”Kyllä tää on muuten poika!” Valmiiksi oli mietitty jo sukunimi Martre, näätä. Eihän Näätäsillä voi olla muun nimistä autoa 😀 Koeajossa sitten ensimmäinen ranskalainen miehen nimi, joka päähäni pälkähti oli Etienne. Siinäpä se nimi sitten olikin, Etienne Martre. Viittaan vielä sähköpostiin sen verran, että yksi isäni kolmesta nimestä on Tapani (= Etienne) tuota en tiennyt, mutta hauska yhteensattuma.

Etienne on muuten harvinaisen fiksu auto. Sillä keskiviikkona, kun pääsin ensimmäistä kertaa sen kyytiin ajoi se paikkaan, jossa hyllyt notkuivat lankaa. ”Haluatko vähän lankaostoksille?”, tiedusteli Nörtti. Oliko vähän höpö kysymys? Torkkupeittoa pukkaa kesäprojektina, kuvia tulee toiseen postaukseen, kunhan saan hommaa eteenpäin.
lankaa

Autolla on ajeltu sen verran, että tykätään kovasti. Itse en ole vielä ratin taakse uskaltautunut, mutta eiköhän sekin päivä pian koita. Tänään kurvaillaan tuonne pääkaupunkiin, kun Nörtin työpaikka järjestää perinteisen Lintsi-päivän. Puisto on vain kyseisen firman työntekijöiden käytössä ja kaikkiin laitteisiin pääsee jonottamatta. Tosin mullehan se päivän paras laite on kahvi ja kermavohveli! Kamera on pakattu, joten varmaankin kuvia luvassa 🙂

Voikaa somasti,
Tanjanimmari

2 kommenttia


  1. Aikas hauska juttu 🙂 Tuollaiseen lankaparatiisiin olis kyllä kiva päästä, tosin mulla neuloosi iskee yleensä vasta syksyllä, kuuluu varmoihin syksyn merkkeihin 😉

    Vastaa

    1. Mä ryven neuloosin syöverissä tasaisesti koko vuoden. Toisinaan teen vähemmän, toisinaan taas enemmän.

      Vastaa

Vastaa