Leipää ja…

Tätä biisiä oon tässä fiilistellyt. Tykkään!

Processed with Moldiv
Leivon, leivon leipäsiä. Kun nyt olen vähäfosforisella ruokavaliolla, niin tuo leipäpolitiikka on aika yksipuolista. Mieluiten mahdollisimman vaaleaa vehnäleipää. No, kaupasta ostettuna se tarkoittaa ranskanleipää, patonkia tai ihan vaaleaa vehnäpaahtoleipää. Niitä kun tarpeeksi kauan syö, alkaa ne tympimään. Toisinaan annan itselleni luvan sortua ja syön karjalanpiirakan tai palan ruisleipää, mutta tuota tapahtuu vain harvoin.

Onneksi äiti-rakas oli bongannut jostain italialaistyyppisen vehnäleivän ohjeen. Leipä on vaaleaa kuin mikä ja tosi hyvän makuista. Mie sitä leivon suht säännöllisesti ja olen sitä myös mieleisekseni tuunannut. Kokeiltu on oliivien sekoittamista taikinaan, tuli hyvää. Samoin valkosipulijauheen sotkeminen taikinaan oli ihan hyvä kokeilu myös. Vielä pitää testata rosmariini ja aurinkokuivatut tomaatit, ei välttämättä yhdessä, mutta ainakin erikseen. Saa edes hieman vaihtlua.

Resepti on yksinkertaisuudessaan tässä:
7dl vehnäjauhoja
2 1/2tl kuivahiivaa
3dl lämmintä vettä
2tl suolaa
1 1/2tl sokeria
2rkl öljyä

Kuivat aineet sekoitetaan ja vesi sekä öljy lisätään. Vaivataan tasaiseksi ja annetaan nousta tunti. Vaivataan 5-10 minuuttia. Kohotetaan pellillä vielä 30 minuuttia ja sitten paistellaan 180-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Kannattaa vilkuilla paiston aikana, että miltä käntty näyttää. Hyvää tulee ja maistuu makoisalle myös pakastettuna.

Just parasta aikaa on kaksi leipää uunissa, joten kohta pääsee herkuttelemaan lämpimällä leivällä. Onko mitään parempaa, kuin lämmin leipä ja siihen sipaisu voita?

Tanjanimmari

2 kommenttia


    1. Kuullut olen tuosta ja lukenutkin, mutta testaamatta on vielä. Pitääpä lainata porukoilta pata ja pistää testaukseen. Kiitos, kun muistuttelit tämänkin herkun olemassaolosta. 🙂

      Vastaa

Vastaa