Mennään kotiin, täällä on liikaa luontoa!

Valehtelisin, jos väittäisin, ettei huominen jännitä. Jännittää se, aika paljonkin. Uutta tietoa tulee paljon, se on varmaa, mutta samalla on hyvä, että hommat etenee ja hoidot alkaa.

Oon aika rättipoikki. Pari semmoista kiirus päivää, että hyvä kun on ehtinyt huokaista. Kävin nukkumaan aamuyöllä joskus kahden kieppeillä ja heräsin ennen seitsemää, väsyttää.

Eniten väsyttää tämä kaaos kotona. Nyt on sentään tuo mun huone maalattu niin, että tänään pääsee tutkimaan mitä huonosti kiinnitetyt muovimaton alta paljastuu ja jos ei mitään maailmaa mullistavaa katastroofia löydy, palautuu huomattavasti mukavampi alkuperäinen muovimatto kammottavan muovinparketin alta uuteen elämään. Kalustamosta on pakko aloittaa tänään, viikko aikaa saada kaikki valmiiksi, sillä 8. päivä tulee Keskenkasvuinen meille kahdeksi viikoksi ja silloin ei todellakaan ole aikaa remontoida.

Äiti on ommellut mun huoneeseen verhon, en halunnut sinne muuta kuin kapan, rullaverho siellä jo onkin. Ehkä se pääsee ikkunaan ja ehkä siitä tlee kuva tännekin kohta 🙂

Maanantaina aukesi taas vaihteeksi Megamyynti ja kun se tuossa melkeen nurkalla, niin pitihän siellä käydä. Vaikka vielä en tiedä tuleeko sytot ja lähteekö tukka, niin ostin kuitenkin pari huivia, olivat vieläpä halvennuksessa 6€/kpl. Ei paha, noitahan voi käyttää muutenkin, jos nyt niin hyvä säkä olisi, ettei sytoja tiputettaisi.

Uuteen vaaleanpunaiseen huoneeseeni hankin muutaman talun. Tuota isoa Pariisi aiheista taulua olen katsellut moneen keraan, mutta en ole sitä raaskinut ostaa, nyt se pieni sulovilen sisälläni huusi hallelujaa, kun taulu oli -50% alennuksessa.

Muuten mukaan lähti pyyheliinanipsuja ja ihmesieniä ja muuta sellaista tarpeellista. Eiköhän tuonne tule toisenkin, ehkä kolmannenkinnkerran eksyttyä tämän kesän aikana.

Eilen meinasin saada lopullisen hermoromahduksen, kun sovittiin, että ostetaan yksi viiden kilon laatikko mansikoita. Nörtti sitten innostui ja osti niitä laatikoita kaksi… Itsehän hän osallistuu pakastusprosessiin lähinnä laadunvalvonnan puolella, joten soitin äiteelle, ja äippä riensi apuun! Nut on mansikkaa pakkasessa, nami!

Eilen maalattiin yöhön asti ja mä olin äkinen, väsynyt ja ihan puhki. Nörtti päätti, että akka autoon ja ajelulle. Se oli kunnon yöajelu, joskus jälkeen keskiyön… Jossain vaiheesa iski otsikonmukainen olo, kun ensin rusakko loikkii auton valokeilaan (Tanja kirkuu!) ja hetken päästä mun puolelta tekee isohko pöllö huoman kamikaze-syöksyn kohti autoa (Tanja kirkuu taas!) Liikaa luontoa, tälle urbaanille akalle. Vastedes bongaan naakkoja työhuoneen ikkunasta.

Oli Nörtillä kunnon taka-ajatus yöajelua varten…siitä sitten seuraavassa postauksessa.

– Posted using BlogPress from my iPad

Vastaa