Se on siinä!

*tuulettaa*
 
 Eilen illalla kuuden aikaan otin viimeiset solumyrkyt. Tai no, sytostaatit, myrkkyjä joka tapauksessa. Tämähän tarkoittaa sitä, että sytot ovat kohdaltani virallisesti ohi, toivottavasti ikuisiksi ajoiksi. Ihan heti, en näitä oloja takaisin tahdo.
 
 Tänään on ollut hyvä olla vessan lähettyvillä, vatsa ollut sekaisin kuin seinäkello ja olo ollut aika, no kurja. Kyllä tämä tästä. Sytojen viimeiset kiusaukset tai jotain muuta vastaavaa.
 
 Maanantaina menen sädehoidon annossuunitteluun ja saan pienet tatuoinnit siinä samalla. Osaavat sitten kohdistella säteet oikein. Vähän jännittää, mutta eipä siinä pitäisi olla mitään kummallista. Onhan mulla jo muutama tatska ennestään.
 
 Ystävä kävi moikkaamassa ja kahviteltiin, kummitäti toi tuoretta pullaa. Ystävältä sain verenpaineen nostoon ensiapua, kahvia, sipsejä, suolatikkuja, enkkulakua ja ranskanpastilleja. Herkkuja siis piisaa.
 
 Kuvassa en ole herkkuja vaan viimeiset sytot suuntaamassa ääntä kohti. Ei jää ikävä!
 


– Posted using BlogPress from my iPad

1 kommentti


  1. Loistavaa 🙂 ei ikuna enää! Toivottavasti verenpaineetkin nousee, ettei kovin heikota.

    Vastaa

Vastaa