Eipä viime visiitistä Tallinnaan ollutkaan kuin…ööö…melkeen 20 vuotta 🙂 Mehän meinattiin ensin, että myydään konserttiliput ja jätetään Tallinna väliin, ehdittiin perua hotelli ja laivareissukin. No, konserttiliput ei menneet kaupaksi, joten ei muuta kuin etsimään uutta hotellia ja reittimatkoja. Yllättäin saatiin huone samasta hotellista mistä alunperinkin oli se varattu, läheltä Saku Suurhallia, Rocca al Maresta.

Mua ahdisti ihan tolkuttomasti se hirmuinen ihmisryysis, joka aamulaivalla oli. Onneksi bongattiin lounge mahdollisuus laivalla ja mieluusti maksettii hieman siitä, että päästiin vilinästä pois. Loungen hintaan kuului pöytäpaikka ja pientä purtavaa, kahvia, mehua, hedelmiä. Oih, kiellettyjä hedelmiä. Söin hyvällä omalla tunnolla. Ja äkkiäkös se reilu kaksi tuntia meni ja oltiin Tallinnassa.

Booking.comin mukaan meidän hotelli oli neljän tähden hotelli ja meidän huone merinäköalalla varustettu. Ei kyllä mun mielestä ihan neljän tähden arvoinen ollut tuo hotelli ja merikin oli hotellin toisella puolella, vaan eihän me oltu tultu hotellissa aikaamme viettämään.

Päivä kulutettiin Rocca al Mare ostoskeskuksessa. Lähinnä ikkunaostoksia tehden ja aikaa tappaen. Syömässä käytiin italialaisessa Da Vinci ravintolassa. Isot annokset, hyvä ruoka, edullinen viini ja todella edulliset hinnat! Suosittelen erittäin lämpimästi. Mun ihana antipasti-lautanen maksoi 6,70€ ja kana-sienirisotto 6,30€ eli todellakin edukasta ja risottoa oli sen verran reilusti, etten kaikkea kyennyt syömään!

Rocca al Mare ostoskeskus on semmoinen samanlainen mihin me täällä Suomessa ollaan totuttu, jos sieltä etsii Merekeskuksen tai Sadamarketin tyyppistä hinta-laatua niin sitä sieltä ei löydä. Merkkiliikkeitä vieri vieressä, mutta kaikkinensa ihan kiva paikka ja ihanan ilmastoitu helteellä!

Prismasta haettiin hotellin jääkaappiin hieman purtavaa ja sitten oli pääasian vuoro, mutta sille tulee sitten ihan oma postaus.

Hotelliaamiaisen jälkeen otettiin taksi ja hurautettiin satamaan, jossa jätettiin reput säilytykseen ja käppäiltiin kohti vanhaa kaupunkia. Matkalla poikettiin Sadamarketissa. Melko jännä paikka. ”Rouva kaunis, tunika halpa!” No, parempi noi kuin toisin päin. Mitään ei sieltä tarttunut mukaan. Ehkä hieman viileämpänä päivänä voisi jopa vaatteiden ostoa ajatella. Melkolailla ryysyjähän ne on, mutta näkyi siellä muutama kiva mekko, kivaan hintaan.

Oli muuten ensimmäinen kerta kun tutustuin Tallinnaan kunnolla. Hurmaannuin vanhasta kaupungista ihan täysin. Pikku kujilla kun seikkaili tuli välillä sellainen ”Olenko Montmartrella?!”-olo. Ihania pikku putiikkeja, meripihkaa ja ravintoloita. Mukavaa tunnelmaa. Oltiin sen verran aikaisin liikenteessä, että ihan kauheasti ei vielä turistimassoja ollut liikenteessä, kun lähdettiin pois oli tungos huomattavasti pahempi.

Pari asiaa, joista yllätyin iloisesti. Meitä oli varoitettu moneen kertaan, että Tallinnassa tulee ryöstetyksi helposti. No, ihan normaalisti käyttäydyttiin ja ei mitään ongelmia ollut. En sen suuremmin suojellut kameraani tai laukkua, ei mitään epäilyttävään toimintaan viittaavaakaan. Eikä muuten Tallinnassa ollut kerjäläisiä, yksi kävi kysymässä kolikoita kun oltiin syömässä, mutta muuten ei. Hyvinkin miellyttävää moinen!

Ihan ehdottomasti on tuonne päästävä uudelleen ja mahdollisesti pidemmäksi ajaksi!

Nälkähän sitä jossain vaiheessa iskee ja hetken kartoitettuamme ravintolatarjontaa päädyimme Peppersack-ravintolaan. Tarjoilijat hienosti pukeutuneita, en kyllä tiedä mitä aikakautta ne edustivat, keskiaikaa tai aikaa sen jälkeen. Mutta hienoja olivat.

Mie söin Peppersackin syömingit ja kylläpä siinä syömistä olikin. Miten hyvää silli ja smetana sekä suolasienet tekivät helteisenä päivänä! Pihvi oli täydellisesti paistettu ja se suorastaan suli suussa! Jälkiruokakakku oli aavistuksen kuiva, mutta maku kyllä korvasi sen pikku vian. Kolme ruokalajia 28€, en pidä kovinkaan pahana hintana. Toki paljonhan tuossa on taas sellaista, jota en periaatteessa saisi syödä, mutta annoin itselleni luvan lipsua lomalla ja sen kyllä huomasi (kutinaa….KUTINAAAH….)

Tätäkin paikkaa voin suositella lämpimästi. Iltaisin siellä kuulemma järjestetään jotain esityksiä. Ehkä palaamme nittä katsomaan toisella kertaa.

Minun oma rakas Nörtti!


Bakteerikammoinen turisti 😉


Vatsat täynnä jatkettiin matkaa ja ihailtiin kukkatorin loistoa. Mie lähinnä taivastelin noita hintoja. Tuollaisesta 5€ kukkakimpusta saa täällä maksaa ainakin 15€ yleensä enemmän! Tuoksu oli huumaava! Käveltiin yhdessä puistossa ja poikettiin Merekeskuksessa. Olisi ollut ”aitoa viagraa” myynnissä tiskin alta. Ei ostettu. Mie ostin laukun, siitä ei nyt ole kuvaa, mutta sanotaan näin, että se on vaaleanpunainen ja siinä on niittejä. Vielä ennen laivaan menoa nautittiin jäätelöt. Enhän mie saisi syödä jäätelöä, mutta kuten sanoin, annoin lipsua. Päätin maistaa jotain uutta ja otin yhden pallon Vana Tallinn-jäätelöä ja yhden pallon karviaismarjaa. Kaksi isoa palloa maksoi 2,50€ hyvää ja halpaa!

Laivaan ja heti ostamaan paikan loungesta. Nyt siellä olikin enemmän porukkaa, mutta rauhallista siellä oli silti. Mahtavan hyvin onnistuneen reissun kunniaksi ostin itselleni pullon kuohuvaa. Tavoistani poiketen join cavaa, en ihan hirveästi sitä diggaile. Kallistun enemmän ranskalisen shampanja puolee, kuten blogin nimikin jo kertoo.

Herkuttelin ja join kahvia sen verran, että varmasti tulin nauttineeksi koko rahan edestä. Aika kului maisemia katsellen ja korttia pelaten. Pelattiin paskahousua, ristiseiskaa ja pokeria. Pokeri on vaan tylsää kahdestaan ja ilman panoksia 😀 Taas meni se pari tuntia nopsaan ja pian oltiin Helsingissä taksissa kohti parkkihallia, missä auto oli ollut meidän reissun ajan.

Ja muuten, Tallinnaan palataan uudemman kerran vielä tänä vuonna. Varattiin luksushotellin sviitti kolmeksi yöksi meidän 10v hääpäivän aikaan. Toivottavasti Tallinna on täynnä ihanan jouluista tunnelmaa!