Tanja 1 – syöpä 0

Nukuin huonosti. Heräsin kirpeään pakkasaamuun. Join kahvit, enkä syönyt mitään aamupalaa, kun ei oikeen maita. Vähän jänskätti. Se olisi sitten viimeiset säteet, lääkärin tapaaminen ja skumppapullon korkkaaminen. Seitsemän kuukautta sitten alkanut matka tulisi tänään päätökseen.

Tässäpä kuva tällä matkalla tulleista arvista. Leikkausarvet ovat vallan siistin näköiset, eikä sädehoidostakaan tullut oikeastaan mitään. Kainalosta lähti vähän nahkaa, mutta sekin on paranemaan päin. Yhtään en rasvannut hoitojen aikana, nyt on sitten lupa rasvata ja paljon! Lääkäri totesi, että ihan mikä rasva vaan käy, kun iho on niin kuiva, jos olisi rikki, niin sitten kannattaisi lutrata Bepanthenilla.
IMG_4770

Aamulla pakkasin matkaan suklaarasian, jonka ostin jokin aika sitten. Ajattelin, että se on vähintä mitä voi viedä Päijät-Hämeen keskussairaalan ihanille sädehoitsuille kiitokseksi. Ajat olivat hieman myöhässä, koska toinen kone oli rikki. Joten ehdin käydä lääkärillä ennen säteitä.

Lääkäri totesi kaiken olevan kunnossa ja minun olevan terve kunnes toisin todistetaan. Syöpä on tältä erää voitettu ja toivotaan, että se ymmärtää pysyä poissa. Kurjaa on tietysti se, että tämä malli on semmoista helpommin uusivaa, mutta ehkä kuulun niihin onnekkaisiin, joilla se ei uusi. Lääkäri sanoi, että nyt ei saa sitten koko syöpää ajatella, paitsi joskus ihan vähän. Mitään ylimääräistä stressiä ei saa itselle kerätä ja pitää keskittyä hyviin asioihin. Elää mukavaa, normaalia elämää, mutta pitää muistaa, että vaikka hoidot ovat ohi, olen kuitenkin vielä toipilas ja pitkään. Itselle pitää olla kiltti, eikä itseltä saa liikaa vaatia. Olisi kirjoittanut mulle lisää saikkua, jos olisin halunnut, mutta en sitten halunnut. Haluan lähteä ihmisten ilmoille ja jatkamaan opintojani. Ihan tarpeeksi tässä on tullut vietettyä aikaa kotona. Seuraavat kaksi viikkoa aion keskittyä siihen, että saan itseni koulukuntoon ja kaikkiin niihin, jotka asustelevat täällä minun kanssani.
IMG_4771

Säteet olivat tosiaan reilun tunnin myöhässä. Hoitajat kävivät pahoittelemassa tilannetta ja naureskelivat, etteivät ihan niin nopsaan halua minusta eroon 😀 Olivat kovin iloisia suklaasta ja kun viimeiset säteet olivat ohi sain lämpimiä halauksia, eikä kukaan toivottanut tervetulleeksi uudelleen, vaan ihan päinvastoin!

Odotin, että iso itku pääsee, kun pääsen autoon istumaan, mutta ei. Sen sijaan hymyilin niin, että poskiin sattui. Se on nyt ohi. Seitsemän kuukautta sitten alkanut matka tuli päätökseen. Seuraavan kerran näissä merkeissä sairaalan ovista menen kesäkuussa, kun tulee eka kontrolli, mammo, ultra ja lääkärin tapaaminen.

Koska Nörtti oli tänään mulla kuskina, joutui hän odottelemaan pidempään kuin alunperin piti. Sillä aikaa kun mä odottelin säteitä ajeli Nörtti syömään. Mulla oli säteiden jälkeen ihan hillitön nälkä, joten pikaista purtavaa oli ABCltä haettava. Söin mä myös herkun lisäksi panninin. Hyvää oli.
IMG_4777

Kotona oli Nörtin lauantaina hakema vaaleanpunainen shampanja kylmenemässä ja pianhan se auki poksautin. Kyllä aito shampanja on aina sitä parasta, mitä kuivempaa, sen parempaa. Uudelle, ihanalle elämänvaiheelle, kippis!
IMG_4783

IMG_4784

Ettei päivä menisi ihan juhlimiseksi oli pakko käydä hieman paperisotaa. Onneksi meiltä löytyy avuliaita tassuja jokaiseen hommaan. Miska päätteli paperipainon olevan tarpeen tällä kertaa. Huomenna sitten paperinivaskan kanssa Kelaan selvittelemään matkakorvaukset ja laittamaan opintotuki vireille.
IMG_4786

Tähän loppuun haluan lausua kiitokseni teille kaikille, jotka olette kulkeneet mukanani tämän matkan. Tukenne on ollut aivan korvaamatonta. Toivottavasti pysytte mukana, vaikka matka muuttaakin hieman muotoaan, tämä mörköhän ei mihinkään katoa, se vaan menee piiloon jonnekin koloon ja kurkistelee aina välillä sieltä ihan vaan kiusallaan.

Nyt aletaan keräämään kunnolla voimia ja kasvatellaan hiuksia!

Rakkaudella,
Tanja

5 kommenttia


  1. Huisin hienoa! Pitkä ja raskas matka on takana, on todella mahtavaa että olet selviytynyt. Uusi tukka näyttää kuvien perusteella kasvavan kohisten :).

    Vastaa

    1. Tukka kasvaa hurjaa vauhtia. Pitääkin tuoda yks kuvapari näytille, siinä näkyy kuukauden kasvu. Kohtahan tässä kampaajalle joutaa 🙂

      Vastaa

    1. <3 Tarkoitus on elää niin, että itsellä on hyvä olla. Jotenkin nyt on helpompi hengittää ja samalla aika outo fiilis, kun aikataulutettu elämä loppui tänään.

      Vastaa

Vastaa