Vapaa-aika, mitä se on?

Tuntuu, että nykyään kaikki aika menee koulussa. No, toisaalta siellähän tulee vietettyä suurin osa valveillaoloajasta. Nyt pimeään aikaan 5:15 aamuherätykset tuntuvat ihan toivottomilta ja tiistai-illat, kun koululla on vapaaehtoinen iltapaja venyvät niin, että bussilla olen kotona vasta 20:00 jälkeen. Koulu alkaa armotta 8:15 joka aamu. Toisaalta kun on kivaa, niin ei pieni väsymys haittaa.

Meidän luokka, tai siis no joo, meitä oli yhdeksän, parin viikon jälkeen lopetti kaksi joten nyt meitä on seitsemän. Koulua tuntuu käyvän neljä tyyppiä, mutta mikäs siinä, se porukka on ihan loistava! Meillä on hauskaa keskenämme ja alkaa olemaan jo aika inside juttuakin. Loistavaa! Hyviä tyyppejä siis. Ei sitä elokuussa tiennyt kenen viereen sitä istahti….

Mun työpiste alkaa näyttämään aika epätoivoiselta. Pöydän allakaan ei ole juuri tilaa. Onneksi puupuolen tyypit on tekemässä meille uusia hyllyhässäköitä, joten eiköhän Tanjakin saa kohta tuon kaaoksen kuriin… Näkis vaan. Eiffeli ja isompi kissa odottaa tuunausjaksolla tehtäviä vitriinejä ja sininen katti tulee saamaan pintaansa lyöntimetallia. Sekin on ensijakson juttuja.

Alempi kuva näyttää sen miltä pöytä näyttää iltapäivällä. Hallittu kaaos, beautiful mess. Palettiveitsi, kumihanskat ja kahvimuki, niitä on tarvittu tällä viikolla eniten. Mistä muuten tulikin mieleen, että pentele vie, pikakahvi alkaa olemaan finaalissa… Pitää ostaa lisää!


Perjantaina, siis eilen sain aika ison asiaskastyön valmiiksi. Oikeastaan se ei ollut iso, vaan aika raivostuttava, mutta siitä selvittiin ja nyt on tullut taas sen verran taivaspaikkaa varmistettua, että saan huoletta tehdä omia juttuja. Aika hemmetisti on tullut asiakastöitä tehtyä, jotkut ovat onnistuneet välttelemään niidenkin tekemisen kokonaan… No kyllähän noita riittää! 😀 Itse ainakin saa hyvällä omallatunnolla maalailla kunnon gootti-blingbling kehyksiä. Niistä tulee skitsofrenisen hienot… ei kuulosta kyllä kovinkaan vakuuttavalta ;D


Eilen oli muuten myös Nenäpäivä ja meillä oli kiertävä nenä. Kas tässä, ”007, Kun Liima Ei Riitä!”


Ettei totuus unohtuisi, kotona on aivan yhtä villi meno päällä. Miska on päättänyt, että kissanruokia on tuunattava jotenkin ja on kovasti innostunut tutkimaan keittokirjoja ja varsinkin noita hyllyjä, joissa kirjoja säilytän. Raukka tosin hermostuu aivan täysin, kun tajuaa, ettei mahdukaan kääntymään tuolla kolossa, kuten veljensä Tikru 🙂 Myrtti on päättänyt, että mammaa voi rakastaa aina aamuyöllä… se tulee kehräämään poskea vasten ja taputtelee hellästi nenää, että mamma varmasti tajuaisi herätä. Tiuhti ilmeisesti aikoo osallistua ravintolapäivään, sen verran paljon se kuljettelee pöytätabletteja keittiöstä olkkariin. Tikru on aina hellyydenkipeä ka aina pitäisi olla noin 10cm päässä ihmisestä, mielellään sylissä tai olkapäällä. Viuhti, meidän jättiläisherkkis, me aloitetaan yö aina samalta tyynyltä. Mä en varmaan enää osaa nukahtaa ilman, että Viuhti kehrää korvanjuuressa. Ihanat kissat!

Muutenkin elämä on aika hyvällä mallilla, tosin tää viisi viikkoa kestänyt flunssa hieman hidastaa vauhtia, mutta niin kauan kun päätän tän olevan vaan flunssaa, niin kauan on hyvä. En jaksa olla drama queen ja alkaa hysteeriseksi, se ei hyödytä ketään. Olo on muuten mitä mainioin. Niin joo, ja viikon päästä saapi taas possupiikin, ehkä sitä pysyy hengissä taas yhden lenssukauden.

Mää tykkään elämästäni juuri nyt.

Vastaa