Viktoriaanista hömppää, niistämistä ja ihan vähän reissusuunnitelmia

Edellisen Pariisin reissun kuvia pikaisesti mustavalkoisiksi käännettyinä. Pariisi näyttää aina parhaimmalta mustavalkoisena! Jemmassa on vielä muutamia kuvia, joten eiköhän näitä haaveilukuvia vielä ennen reissua ilmesty muutama tänne. Koittakaa kestää! 🙂

Olettekos huomanneet, että kevät tulee huimaa vauhtia! Lumet sulaa ja maailma muuttuu rumaksi, mutta vain hetkeksi, muuttuen sitten ihanaksi vihreäksi paratiisiksi! Valoisuus on lisääntynyt, kevätpäivä tasattiin ja kohta vaihdetaan kesäaikaan! Tuntuu, että itsellä ainakin on energiaa enemmän kuin laki sallii!

Harmi vaan, kun joku ihmeen flunssa iski. Vaikuttaa influenssalta, mutta lievenpänä. Piikinhän otin, joten koko lenssua ei pitäisi tähän kroppaan tulla. No, pari päivää tässä on tullut lepposteltua ängyssä ja katseltua viktoriaanista hömppää: ensin kaksi kautta Downton Abbeyta, sitten Cranfordin Naiset (aina vaan yhtä ihana) ja nyt sitten pohdinnassa on, että Aristokraatit vai Ylpeys ja Ennakkoluulo. Luulenpa, että Mr. Darcy vienee voiton, kuten tavallista!

Pääsiäinen on ihan kohta. Turha juhla jos minulta kysytään. Eipä tällainen pakana moista osaa viettää. No, sen verran kuitenkin, että tänään ostin ensimmäiset pashat. Se lienee Mignon munan ohella ainoa herkku, jota pääsiäisenä nautin! Toki lammaskin maistuu, mutta ainakaan tänä vuonna meillä ei lammasta syödä, ihan vaan siksi, että Nekku-neiti tulee meille! Meillä popsitaan ainakin makaroonilaatikkoa ja varmaankin nakkisoppaa ja suunnitellaan reissua. Neiti on reissusta innoissaan ja veikkaan, että innostus vaan lisääntyy, kun näytän neidille muutaman valikoidun videon Disneylandista. Ehkä sitten sen puiston suuruus ja mitä siellä on valkenisi Neidillekin.

Tarkoitus on tilata Vanhemmilta kielletty: Pariisi, kaikki mitä olet aina halunnut tietää-matkaopas ja antaa se Neidille pääsiäisen aikaan. Saa sitten tutkailla etukäteen mitä kaikkea kaupungissa on ja kertoa meille jos on jotain sellaista mitä ihan ehdottomasti haluaa nähdä tai kokea!

Kun reissua suunnittelee, niin väkisin tulee mieleen, että kenelle tuodaan tuliaisia ja mitä tuodaan. Mun mielestä homma menee niin, että tärkeimmille tuodaan jotain kivaa, kuten kummilapsille, kissojen hoitajille ja Neiti tietysti ostaa jotain nuoremmille sisaruksilleen. Mutta, missä menee raja? Mun mielestä homma menee niin, että me tuodaan meidän mielestä tärkeimmille ihmisille, mutta sitten ei enää niiden tärkeiden ihmisten siskoille, veljille, vanhemmille etc. Ei kai sitä pidä lapsia siihen opettaa, että jos yksi saa niin muidenkin pitää saada? Jotenkin näistä asioista saadaan aina ihme soppa aikaiseksi. Yhdelle yhtä ja toiselle toista ja jokaiselle kaikkea!

Itseni tuntien tulen lähettelemään kortteja läjäpäin! Postikortteja on ihana saada, tosin niitä saa nykyään ihan liian harvoin! Se on aika onnenpäivä, kun postiluukusta tipahtaa yllätyskortti!

No rest for the wicked…vaikka miten väsyttää ja on flunssainen olo, niin syödä pitää. Lienee siis syytä pistää nakkisoppa tulille.

2 kommenttia


  1. Miten niin ei pakana osaa viettää pääsiäistä? Sekin on alunperin pakanoiden juhla! Boikotoidaan Jeesus-hömppää vain 😉

    Vastaa

    1. Kieltämättä, melkeen kaikkihan noi on alunperin pakanallisia kemuja ja aika sieluton meno oli viime vuonna meillä…virren veisuun lomassa 🙂 Se oli hieno päivä, pirunsarvet ja skumppaa!

      Vastaa

Vastaa